Toimelias pääsiäinen: leikkiä, jälkeä, juoksut!

Hepulilla on ollut monipuolinen pääsiäisohjelma. 13-viikkoinen Otso kävi kylässä ja kakruilla oli hyvät leikit tossa rivarin takapihalla, joka aidattiin puutarhaverkolla. Aita on sellainen, ettei siihen koiraa voi itsekseen jättää, mutta tollei väliaikaisesti leikkivät kaverukset pysyvät kyllä siinä. Otso oli nyt noin Hetan korkuinen, mutta jo noin 17 kg painava sakemanni-belggari-bullmastiffi-sekoitus. Käytiin tulevalla kodillakin (nykyisellä remppatyömaalla) ja Otso ui innoissaan vesiojassa! Hetan kaaliin ei oikein mennyt sellainen saukkous :D

Tänään taas oli ohjelmassa jälkikurssi. Käytiin lokakuussa "herätyskurssi" ja sen jälkeen ehdittiin tehdä yksi jälki ennen lumia. Tänä keväänä ei olla tehty vielä yhtään. Ihmisen jälkeä ollaan siis ajettu ja metsämaastossa. Nyt Hettan eka jälki oli suora ja tuore, kun edellisestä on kuitenkin se puolisen vuotta... Uutena asiana jäljellä oli matkan varrella namipurkkeja, joita ei kyllä olisi noin motivaation kannalta tarvittu. Mutta kivasti Hetta ilmaisi ne ja herkuteltuaan jatkoi omatoimisesti jälkeä. Ekalla jäljellä oli pituutta varmaan noin 100 metriä. Jäljelle päästyään muuten iloinen ja hepuloivakin koira muuttuu keskittyneeksi ja tarmokkaaksi etenijäksi, mitä oli hieno katsella. Jälki on kouluttajan mielestä ehdottomasti Hettan laji ja toki me ihmisetkin siitä tykätään, joten hyvällä mielellä voi jatkaa harjoittelua!

Toinen jälki oli ehkä 200 metriä pitkä ja suora, ja siinä aluskasvillisuus vaihteli vähän. Jäljen annettiin vanheta kaksi tuntia, joten Hetta joutui tekemään tosi tarkkaa työtä. Hienosti se tekikin! Loppupuolella oli hieman hämmennystä, kun tuuli olikin kääntynyt ja tuli sitten lopulta suoraan edestä. Mutta hyvin Hetta sitten teki omia ratkaisuja ja siirtyi takaisin jäljelle. Välillä olleen purkin herkut ei maistuneet, mutta loppupurkilla Frolicit kelpasivat hyvin. Hyvä mieli jäi ohjaajallekin! Jännittää vaan vähän tämä tuleva omatoiminen harjoittelu, kun ei ole kouluttajaa kuiskuttelemassa olan takaa ohjeita omaan käytökseen... No, eiköhän se siitä. Seuraavaksi uutena asiana aletaan tehdä loivia kulmia!

Loppupalaverissa oli kaikkien kurssilaisten koirat mukana, ja Hetta rupesi hieromaan tuttavuutta bretoniuroksen kanssa. Hepu kieriskeli maassakin, ja siinä huomattiin, että sillähän on alkanut juoksu! Juuri tunti sitten olin murehtinut, että voiko ne mennä jotenkin huomaamatta! Ei sitten kuitenkaan :) Eli meidän pikkuneiti on siirtymässä hieman isompien neitien joukkoon tässä nyt reilun 11 kk kypsässä iässä!