Hepuli seitsemän kuukautta!

Käytiin tänään taas kunnon metsälenkillä. Hetta saa jyrkissä rinteissä aina pöllön, josta tässä videossa näkyy osa. Menin tänään myös harjun alarinteessä olevaa rantapolkua. Hepu lähti ensin tietenkin suoraan jäälle, kun tultiin rannan lähelle, mutta kun jatkoin kulkua rannan suuntaisesti metsässä niin sieltähän tuo juoksi vauhdilla taas ottamaan namuja. Myöhemmin ei enää niin kauas sitten pinkaissutkaan. Nyt uskaltaa jo mennä taas rantojen lähellä, kun jäitten pitäisi olla aika vahvoja.

Lenkki meni oikein hyvin, joskin lopussa tuli vastaan muita koiranulkoiluttajia, ja mää olin justiin eri polulla kuin Hetta. Kohdassa siis on kaksi samansuuntaista polkua, jotka yhdistyvät myöhemmin. Hetta valitsi eri polun kuin minä, ja mennessä se tuli kiireesti samalle polulle, kun huomasi. Nyt ei tyttöä kuulunut, mutta sitten alkoi kuulua haukku ja koira juoksi miljoonaa takaisinpäin - oikeasti miljoonaa, en ole tainnut nähdä sen niin kovaa koskaan juoksevan :O Minä olin varma, että nyt se lähti jotain jahtaamaan ja siksi karjaisin... Sitten se kääntyi kyllä takaisin ja siinä vaiheessa näin jo perässä tulevat russelin ja mäyräkoiran (jotka oli siis myös irti). Koirat pisti siis bileet pystyyn, mutta ihmisväki oli vähän pelästynyt mun karjaisua, koska ajattelivat, että Hepu on vihainen kun minä noin karjaisen. Itsehän en siis kohtaamista nähnyt, kun välissä oli puita ja pusikkoa. Yritetään aina minimoida sen mahdollisuus että joku tulis vastaan kun Hepu on irti, koska se ei välttämättä silloin kyllä kuuntele mitään vaikka muuten pitääkin hyvin kontaktia. Joskus taas käy näin :) sinänsä en jaksanut tuosta hirveitä pultteja ottaa, koska tilanteeseen ei liittynyt esim. epäonnistuneita luoksetulopyyntöjä.

Mulla oli vaihteeksi liikaa vaatteita metsässä rämpimiseen... Niinpä tuohon ihmis- ja koirakohtaamiseen menin takki auki, toppahousut paidankauluksen päällä (ja huomasinpa, että jopa vetskari auki...), tyylikäs 80-luvun kauluri kaulassa ja karvalakki päässä. Hauskinta tapauksessa on, että yksi seurueesta taisi olla mun ylin esimies (kaupungin henkilökuntaa siis) :D Annoin itsestäni ainakin varmaan, hmm, maanläheisen kuvan. Lapinkoiraksi Tepi tunnistettiin ja todettiin, että sepä taitaa olla aika vauhdikas ja aktiivinen koira!

Perjantaina olin pikkujouluissa, joiden aikana Hetta oli suunnannut aktiivisuutensa muutamaan listaan ja seinän kulmaukseen! Tämä oli sen eka tuhotyö koskaan, ja juuri maagisesti seitsemän kuukauden rajapyykin tullessa täyteen. Olikos se niin, että näihin aikoihin saattaa jotain hormonikuohuntaa ja käytösmuutoksia tulla...?!

Tällainen auringonlasku oli tänään puoli kolmen jälkeen. Ensi viikolla sitten suunta vaihtuukin jo kohti kevättä!