Huihai-viikko

Hetalla meni Joensuun reissusta toipumiseen useampi päivä, vasta torstaina se alko enemmän riekkua ja olla jopa hereillä täällä kotona! Vasta tiistaina siis ajoin kotiin Keski-Suomesta, ja silloin illalla oli vielä pentukoulu. Hepu sai uuden kaverin, saksanseisojan, jonka kanssa leikittiin jopa oikein painileikkejä. Tuo on yleensä ollut enemmän sellainen jahtaaja-leikkijä, mutta näköjään osaa tarvittaessa painiakin. Pentukoulussa kaverit kiinnosti vaihteeksi enemmän kuin emäntä, tosin naudan mahalla saatiin sentään jonkin verran kontaktia aikaiseksi. Tunnin päätteeksi koko koira oli huurteessa (aika mainion näköinen) ja ryhmästä ainoa, jota ei palellut. Hepu onkin jo aika karvainen tapaus!

Eilen oltiin tuolla maalla kunnon metsälenkillä kaverin & koirien kanssa. Tunnin lenkki tehtiin, ja saksanseisoja teki siinä ajassa ehkä kahdeksankertaisen lenkin meidän kävelyyn verrattuna... Hetta kerkesi ehkä nelinkertaisen matkan sinkoilla ja kääpiösnautserikin ainakin parikertaisen (sillä vaan meinasi maavara vähän loppua siellä pusikon puolella). Olen oikein tyytyväinen siihen, miten Hepu pysyi lähistöllä vapaana, vaikka seisoja teki aika valtavaa kahdeksikkoa ympäri metsiä. Alussa Teppo meni kovaa perässä, mutta eihän sillä aivan vastaavaa vauhtia ole, niin alkoi sitten jo vähän väsyä. Se siis jopa käveli metsässä, uskomatonta! :) Minähän olen vähän neuroottinen sen irtipidon suhteen, tai siis hirvittää aina kun koira katoaa näkyvistä. Vaikka harvoinpa ne siitä suoraan auringonlaskuun juoksevat, vetävät vaan pöllörinkiä tai eestaas mettätiellä täysillä. Mutta eipä sitä koskaan tiedä, ja varsinkin kun voi joku jänö lähteä puskista niin ettei ite ees huomaa. Mutta siis hienosti sujui ja mukavaa oli!

Tänään olikin sitten aika kylmä päivä, mutta käytiin tuolla vanhempieni lähistöllä harjussa mukava metsälenkki. Taisi olla eka kerta Hetan elämässä, kun se ei saanut kunnon juoksupöllöä harjussa. Ollaan käyty siellä aivan pikkupennusta lähtien, ja yleensä se vetää jossain vaiheessa kunnon rinkiä rinteessä joko sivu- tai pystysuunnassa ja röhkii :) Nyt siis se pysyi aika paljon jopa perässä polulla ja jälleen myös käveli! Loppupäivän se onkin taas sitten nukkunut.  Kyllä nuo toisten koirien kanssa riekkumiset ovat tehokkaita hyydyttäjiä! Hetta on kuitenkin onneksi sellainen, että vaikka se olisi viikon verran pelkän hihnalenkkeilyn varassa (mitä vältetään kyllä parhaamme mukaan), se ei ainakaan toistaiseksi ole alkanut tuhoamaan mitään tai kovin riehumaan sisällä. Turhanpäiväinen räksytys kyllä lisääntyy ja sellainen sisällä perässä kulkeminen, tietysti, kun virtaa riittää. Mutta ei se silti seinille hypi, ja nykyään tuntuu, että osaa paremmin jo kylässäkin rauhoittua. Ikäkin varmaan vaikuttaa - Hepu on ensi viikolla jo 7 kk! Epävirallinen mittaustulos eilen oli 45 cm säkäkorkeus ja 11,6 kg paino. Raamit alkavat olla siis jo kutakuinkin valmiit!

Tässä kuvassa Hepu on puolivuotias (ja kummastelee ehkäpä räikeää salamaa...)